|
ARVONLISÄVEROT MUUTTUVAT 1.7.2010 ALKAEN
Laki 1780/2009 arvonlisäverolain muuttamisesta tulee
voimaan 1.7.2010. Yleinen verokanta 22% nousee 23%:iin.
Alennetut verokannat nousevat 9%:iin ja 13%:iin. Samalla
ravintola- ja ateriapalvelun myyntiin soveltuva verokanta
laskee 13%:iin.

VAIHTOLAVA
ON KÄTEVÄ TALKOO- JA RAKENNUSKOHTEISSA SEKÄ
LUMENAJOSSA !
Vaihtolava on kätevä tarvittaessa maahan laskettava lava,
jossa aukeavat takaovet esim. lastin purkamisen ja
täyttämisen helpottamiseksi. Siksi on tärkeää suunnitella
lavan paikka huolella, jotta lavan jättäminen ja
noutaminen onnistuvat. Vapaata tilaa auto ja lava peräkkäin vaativat n.
12-20 metriä pituussuunnassa. Ovien
aukaisu vaatii n. 2-3 metriä vapaata tilaa. Koska roskat on
kuljetuksen ajaksi peitettävä verkolla saa lastia olla
enintään lavan yläreunan tasolle. Kantavuus eli lastin
paino lavoineen voi olla 2-akselisissa pienissä autoissa on n. 5000 - 9000
kg ja 3-akselisissa n. 8000 - 13000 kg ja 4-akselisissa n.
12000 - 16000 kg. Maa-ainesten ja jätteiden paino vaihtelee n.
300 - 2000
kg/kuutio. Kosteus vaikuttaa painoon merkittävästi. Huomioi
alue jonne lavan haluat sijoittaa, että maapohja, asvaltti
tai kivipiha kestävät kokonaispainon. Usein pihaporttien
pylväät on tuettu toisiinsa alareunasta maahan upotetulla ns. lattaraudalla, jonka yli ajaminen raskaalla kalustolla voi
aiheuttaa pylväiden kallistumisen. Ilman suojausta esim. vanerilla tai vastaavalla voi
jälkiä, naarmuja tai painaumia jäädä
lavasta alustaan, johtuen lavan kiskojen ja rullien
aiheuttamasta hetkellisestä pistekuormasta.
Tilaa vaihtolavasi ajoissa ennen kevään ja syksyn
sesonkien tai viikonlopun alkua, näin varmistat toimituksen
haluttuna ajankohtana. Samalla voi tilata kätevästi
multaa tai kivituhkaa.
Esim. Talkoolavapaketti viikonlopuksi Espoon alueella, sisältää: yksi (1) vaihtolavan
vientikuljetus perjantaina, yksi (1) vaihtolavan nouto/tyhjennyskuljetus
maanantaina ja vaihtolavamaksut (Pe - Ma). Lisäksi
tulevat muut maksut, kuten jäte- ja ongelmajätemaksut,
vaakaus, toimitetut maa- ja kiviainekset, jätteiden vastaanotto-
ja perusmaksut sekä mahdolliset ylityöt ja lisäsiirrot. Vastaanottaja määrittää
vastaanotettaessa tavaralajin ja painon. Soita ja sovi tarkemmin
kuljetuksen yksityiskohdista.
Lisätietoja
ja tarjouksia : Talkoot 2010 hinnaston sivu 2
Esimerkkejä marraskuu 2010 jätteiden
vastaanotto-ohjeista :
Puujäte kuorma: Saa sisältää: puhdasta puuta
(rakennuspuu, kuormalavat, yms.), ovet, kaapit, kalusteet,
maalattu puu, pinnoitettu puu (melamiini), kimpilevy, vaneri,
kovalevy, lastulevy, betonilaudat, oksat, Pieniä nauloja,
ruuveja, hakasia ja heloituksia ei tarvitse poistaa! Ei saa
sisältää : kyllästettyä puuta! Kuormat, jotka
sisältävät kyllästettyä puuta tai muita jätteitä,
luokitellaan sekalaiseksi rakennusjätteeksi!
Sekalainen Rakennusjäte kuorma : Saa
sisältää kaikkia rakentamisessa syntyvää jätettä.
Ei saa sisältää : ongelmajätteitä, ruoppaus- ja
maamassoja, kantoja, asbestipitoista jätettä, kyllästettyä
puuta.
Talkoojäte kuorma : Lehdet, risut, oksat,
metalli, puujäte.
Ei saa sisältää kyllästettyä puuta eikä
ongelmajätteitä. Kuormien mukana tulevat kodinkoneet kuten
jääkaapit, pakastimet, TV, mikroaaltouunit tai ATK - romu
sekä autonrenkaat hinnoitellaan kappaleittain hinnastomme
mukaan.
Energiajae (pakkaus- ja muovijätteeseen soveltuvat) :
muovit PET(01), PEHD(02), PELD(04), PP(05), PS(06), ABS,
silikoni, uretaani, (ei
saa sisältää PVC muoviyhdisteitä),
pahvi ja kartonki, pahvirullat, muovitettu pahvi, paperi,
muovitettu paperi, läpivärjätyt paperit, voima- ja
pehmopaperit, likaantuneet paperit ja pahvit, puu
(lautatavara, kuormalavat, puupakkaukset), yhdistelmäpakkaukset
(esim. paperia, pahvia, puuta, muovia sisältävät), kankaat
ja vaatteet (ei sadetakit).
Sekalainen Rakennusjäte kuorma : Saa
sisältää kaikkia rakentamisessa syntyvää jätettä.
Ei saa sisältää : ongelmajätteitä, ruoppaus- ja
maamassoja, kantoja, asbestipitoista jätettä, kyllästettyä
puuta.
Rakennusjätekuormien mukana tulevista ongelmajätteistä
peritään erillinen maksu Ekokem hinnaston mukaan sekä
mahdolliset pudistus ja lisäkuljetuskustannukset. Rakennusjätekuormissa
ei saa olla asbestia sisältäviä materiaaleja.
Mikäli kuormassa havaitaan tarkastuksen yhteydessä em.
soveltumattomia materiaaleja, veloitamme koko kuormasta
saneerausjätteen vastaanottohinnan, riippumatta
epäpuhtauksien määrästä.
Metalliromu kuorma: Otetaan vastaan
erilaatuista metalliromua magneettista ja ei magneettista.
Maa- ja kiviaineksille sekä ongelmajätteille ovat omat
vastaanottopisteet : Ruoppaus- ja maamassoja, kivi- ja
tiilikuormia, kantoja tai ongelmajätteitä.
LAATUA KULJETUKSIIN
Espoon KTK Oy:n laatujärjestelmälle on myönnetty
ISO9001:2008 sertifikaatti 17.09.2009, joka on osoituksena
laatutietoisuudesta sekä palvelujen laadukkaasta edelleen
kehittämisestä. Joka mahdollistaa asiakkuuksien hoitamisen
ja pitkäjänteisen yhteistyön, myös
tulevaisuudessa. ISO -laatujärjestelmä on
ulkoisesti auditoitu jo vuodesta 1994.
TÄRKEÄÄ ASIAA JÄTTEISTÄ
JA MAA - AINEKSISTA!
Jätteiden käsittely on jatkuvassa muutoksessa pääkaupunkiseudulla,
joten pyydä neuvoa jätteiden käsittelystä
sekä lajitteluohjeista. Periaatteena on että kukin
kuorma koostuu yhden luokituksen jätteestä. Joten lajittele
erilliseen kuormaan hyödynnettävät jätteet ja
muu sekajäte.
Vastaanottopisteitä on pääkaupunkiseudulla
useita, joihin toimitamme hyödynnettävää,
jätteitä ja maa-aineksia lajikkeen ja vastaanottopisteen
vastaanottokyvyn mukaan. Vuoden 2004 alusta tarkempaan
seurantaan tulivat ongelmajätteet, kuten kyllästetty
puutavara sekä asbesti, joiden omistajan/lähettäjän, kuljettajan
kuljetuksen aikaisena
haltijana ja vastaanottajan eli tavaran sijoittajan tiedot
rekisteröidään.
Toimitamme jätteet ja kierrätettävän
materiaalin asianmukaisiin vastaanottopisteisiin.
Esimerkkejä jätteiden vastaanottohinnoista 01.10.2007 (huom!
muutoksia luvassa päivittäin).
- Vaakaus-/Punnitusmaksu Espoo 21,10 €/kpl
(kuorma) ja Helsinki 32,70 €/kpl (kuorma).
- Lavan kaavintapuhdistus 9,50 €/kpl
- Talkoojäte (taloyhtiöt) alkaen 110,60 €/tonni
- Puhdas puu, jossa ei epäpuhtauksia:
alkaen 21,10 €/tonni.
- Kyllästetty puu : 157,90 €/tonni
- Rakennusjäte: alkaen 110,60 €/tonni.
- Metalliromu: alkaen 26€/tonni
- Puhdas metalliromu 26€/kuorma
- Asfaltti, betoni ja tiili (alle Ø 150 mm jakeena):
alkaen 6 euroa/tonni+17 euroa perusmaksua per kuorma. Suuremmat
jakeet korotetuin maksuin.
- Kylmäkalusteet, jääkaapit ja pakastimet: alkaen
28,50 €/kpl
- ATK-laitteet, Televisiot, mikroaaltouunit : alkaen 17,90 €/kpl
- Autonrenkaat: alkaen 9,50 €/kpl
- Orapihlaja: alkaen 63 €/tonni
- Ongelmallisimpien jätteiden, kuten akut, lasi, kannot,
kyllästetty tai maalattu puu, orapihlaja, liuottimet, öljyt,
tynnyrit, huonekalut, renkaat, vanteet, jne... hinnat määräytyvät
kulloinkin niiden laadun, vastaanottopisteen, vastaanottokyvyn ja määrän
mukaan.
- Maa- ja kiviaineksilla on myös omat vastaanottomaksunsa.
Hinnat pienet kuormat alkaen 21€/kuorma ja isot kuormat
alkaen 26€/kuorma. Lisäksi savesta, märistä
sekä saastuneista maa-aineksista on omat lisämaksunsa.
Myös lumenkaatomaksut ovat erikseen.
KULJETTAJAKOULUTUS JA
AJOKORTTIUUDISTUS !
Muutenkin lähes pakolliseksi muodostuneen
toimialakohtaisen vakio
koulutusten (kuten : tieturva, työturva, ensiapu, ADR,
liukkaankelin harjoitukset, ajotapa) lisäksi, samoja
kursseja käydään nyt viranomaistahon alaisuudessa. Uutta kuljettajakoulutusta vaaditaan uusilta kuljettajilta henkilöliikenteessä 10. syyskuuta
2008
alkaen ja kuorma-auton kuljettajilta tavaraliikenteessä 10. syyskuuta 2009 alkaen.
Nykyisiä liikennöitsijöitä ja kuljettajia laki alkaa
koskemaan siirtymäajalla 10. syyskuuta 2014, johon mennessä hekin joutuvat
koulun penkille vähintään viideksi päiväksi. Uusien
kuljettajien ja ammattiin tulevien koulutuksen pituus on ilmoitettu alustavasti
n. 140-280 tunnin mittaiseksi.. Koulutus myös
joudutaan päivittämään 5 vuoden välein samoin kuin on
kaavailtu ajokortin voimassaolon lyhentämistä 5 vuoteen.
Tulevaisuudessa kuorma-autokortti maksanee
yli 6500 euroa ja se on voimassa vain viisi vuotta. Tämä
tarkoittaa että vain harva voi kustantaa kuorma-auton
ajokortin omilla tai vanhempien varoilla. Lisäksi on istuttava
vähintään kuukausi koulunpenkillä. Vaikka alan imagoa on haluttu nostaa ja
laatua lisätä, tekevät ylilyöntiä muistuttavat kovat vaatimukset ja hinta kotimaisen
kuljetusyrittämisen ja kuljettajan ammatin lähes mahdottomaksi
?
Nämä uudistukset tarkoittavat merkittävää
lisäkustannusta muutenkin raskaasti kustannuspainotteiselle
alalle sekä lähes ylivoimaista tehtävää saada alalle
uusia kuljettajia ja liikennöitsijöitä. Varsinkin
tilapäiset kuljettajat kuten kesälomantuuraajat tulevat
loppumaan lähes kokonaan. Nykyisillä nuorilla, kun ei ole
suurimmalla osalla edes vaadittua kuorma-auto tai yhdistelmä
ajokorttia, saati sitten innostusta istua koulun penkille
kuukaudeksi, että pääsisi kuukaudeksi töihin opiskelujen
ohessa. Ala potee jo nyt pulaa hyvistä yrittäjistä ja
kuljettajista. Joten on mielenkiintoista seurata kuinka
kuljetukset hoidetaan jatkossa. Jo nyt alalla joudutaan
pakosta useisiin eri koulutuksiin ja nyt tätä taakkaa
lisätään lakisääteisellä päällekkäisellä
lisäkoulutuksella. Erilaisia todistuksia ja kortteja on
kuskilla salkullisen verran jo ennestään, nyt yksi lisää.
Toivottavasti koulutuksen valvonta ja sanktiot
on mietitty. Lisätietoja www.trafi.fi
ja www.finlex.fi
KULJETTAJAN AJO JA LEPOAJAT 11.04.2007 MUKAAN. HUOM !
MUUTOKSIA TULOSSA
- Yhtämittainen ajoaika enintään : 4h 30 min
- Tauko : 45 min, joka voidaan jakaa 15min + 30 min jaksoihin
- Vuorokautinen ajoaika : 9h ja (2 kertaa viikossa 10h)
- Ajoaika viikossa : 56h
- Ajoaika kahdessa (2) viikossa : 90 h
- Vuorokautinen lepoaika yhtäjaksoisena 24h aikana : 11h
ja (3 kertaa viikossa sallittu 9h sekä mahdollisuus jakaa
lepoaika 3h+9h=12h lepoa vuorokaudessa)
- Kaksoismiehityksessä 30h jaksossa : 9 h lepoa
- Viikkolepo : 45h (voidaan lyhentää 24h vähennys, joka
korvattava 3 viikon kuluessa)
Poikkeukset vai eräin edellytyksin. Työsuhteisen kuljettajan
työajoista säädetään työaikalaissa ja
työehtosopimuksessa. Viikko : maanantai klo 00:00 - sunnuntai
klo 24:00.
TIELIIKENNELAIN
MUUTOS VOIMAAN 1.10.2006 !
Tiedoksiantaja
: ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO – EK, Infrastruktuuri
22.9.2006
Tieliikennelain
muutos tulee voimaan 1.10.2006. Uuden lain myötä kuljetuksen
tilaajille ja muille kuljetustapahtuman osapuolille tulee lisää
vastuuta kuljetusten turvallisuudesta. Muutokset koskevat
vastuuta ajoneuvon kuormauksesta sekä ajo- ja lepoaikojen
noudattamisesta. Lainmuutos koskee vastuuta
liikenneturvallisuudesta, eikä sillä oteta kantaa
kuljetusoikeudelliseen vastuuseen (esim. rahdinkuljettajan
vastuuseen tavaran vahingoittumisesta kuljetuksen aikana). Se,
kenen vastuulla kuorman sijoittaminen ja kiinnittäminen on,
on edelleenkin sovittavissa. Lainmuutoksen myötä kiinnitetään
kuitenkin huomiota siihen, kuka on tosiasiallisesti
suorittanut lastin sijoittamisen ja kiinnittämisen tai
antanut siitä ohjeita. Joka vain avustaa kuormauksessa, ei
kuitenkaan joudu vastuuseen. Kuormausta koskevan vastuunjaon
osalta voidaan hahmotella eräitä tyyppitilanteita:
1.
Kuljettaja kuormaa tavaran kokonaan itse (nostaa
lavalle, sijoittaa ja kiinnittää/tukee) = > Lähtökohta
on, että kuljettaja vastaa kuormauksen
liikenneturvallisuudesta.
2.
Lastaaja nostaa/siirtää tavaran autoon kuljettajan
ohjeiden mukaan ja kuljettaja kiinnittää ja tukee lastin
=> Kuljettaja vastaa kuormauksen liikenneturvallisuudesta,
sillä lastaaja toimii vain avustajana
3.
Lastaaja tai kuljettaja kuormaa tavaran ja tukee tai
kiinnittää sen, mutta toimii toimeksiantajan ohjeiden
mukaisesti. Tällainen tilanne saattaa syntyä esim. tavaran
erityisten ominaisuuksien vuoksi. => Sekä ohjeiden antaja
että kuljettaja vastaavat. Kuljettajan vastuuta saatetaan
kuitenkin tällöin arvioida lievästi. Aikataulun laatijan
vastuu puolestaan jää jossain määrin sisällöltään epäselväksi
lainsäätäjän antamista esimerkeistä huolimatta.
Lainmuutoksen vaikutukset on syytä tiedostaa niin
kuljetussopimuksia solmittaessa kuin kuljetuksia käytännössä
hoidettaessa. Muutoksen yksityiskohtia on selostettu tarkemmin
jäljempänä tässä muistiossa.
Sisällys:
1.
Vastuu kuormauksesta (tieliikennelain uusi
87 a
§)
2.
Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen:
aikataulun laatijan vastuu (tieliikennelain uusi
105 a
§:n 4 momentti)
3.
Rikosoikeudellisen vastuun yksityiskohdista
4.
Vaikutus ajo-oikeuteen ja liikennelupaan
1.
Vastuu kuormauksesta (tieliikennelain uusi
87 a
§)
Uuden
lain soveltamisala Tieliikennelain uusi
87 a
§ koskee kaupallisia kuljetuksia, joilla tarkoitetaan kaikkia
elinkeinotoimintaan liittyviä kuljetuksia. Näin on
riippumatta siitä, onko kyseessä liikennelupaa vaativa
kuljetus vai muu elinkeinotoimintaan liittyvä kuljetus. Pykälä
ei koske vaarallisten aineiden kuljetuksia, joista on säädetty
erikseen. Yleistä
kuljettajan velvollisuuksista Tieliikennelain mukainen vanha pääsääntö
säilyy ennallaan: vastuu kuuluu tienkäyttäjälle eli
kuljettajalle tai muulle ajoneuvossa olevalle henkilölle (3
§:n yleinen huolellisuusvelvoite). Kuljettajan on aina
tarkastettava, että kuorman sijoittelussa ja kiinnittämisessä
ei ole selvästi havaittavaa puutetta (87 §:n kuormaamista
koskeva säännös).
Tarkennuksena
uudessa
87 a
§:ssä (1 momentissa) säädetään, että kuljettajan on
ennen matkan alkamista mahdollisuuksiensa mukaan
varmistauduttava, että kuormauksia koskevia säädöksiä on
noudatettu. Tällainen mahdollisuus kuitenkin puuttuu käytännössä,
jos kuljettaja ottaa mukaansa esimerkiksi perävaunun/kontin,
joka on sinetöity taikka josta ei kuormaa purkamatta voi nähdä
tavaran sijoittamista ja kiinnittämistä.
Siksi laissa todetaan, että kuljettajalla on tällainen
velvollisuus, jos se ei kuormatilan sinetöinnin, kuorman
purkamisen tai muun vastaavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta
haittaa ja viivästystä kuljetustehtävälle. Lisäksi
kuljettajan on ajon aikana huolehdittava, että kuorman
sijoittelu ja kiinnitys pysyvät säädösten mukaisina.
Uuden lain myötä kuljettajan vastuuta ei ole
tarkoitus poistaa, mutta sitä tarkennetaan niihin
tilanteisiin, joihin kuljettaja on voinut vaikuttaa
(yleisperustelut, s. 5).
Kuormaamisesta Käsite ”kuormaus” on sisällöltään
hieman epämääräinen. Vaikka asiaa ei suoraan sanotakaan,
laki rakentuu sen varaan, että kuormaustapahtumassa erotetaan
kolme eri vaihetta:
1.
Tavaran siirto kuljetusvälineeseen
2.
Tavaran sijoitus
3.
Tavaran kiinnitys ja tukeminen
Pelkkä
tavaran siirto kuljetusvälineeseen (= nosto lavalle) ei ole
lain kannalta merkityksellistä.
Toisin
on sijoituksen, kiinnittämisen ja tukemisen osalta.
Kuormausta
koskevan vastuun laajennus Tieliikennelain uusissa säännöksissä
annetaan korkeintaan välillistä merkitystä sille, kuka on
rahdinkuljettajan sopimuskumppani.
Päähuomio kohdistuu siihen, kuka on tosiasiallisesti
sijoittanut ja kiinnittänyt kuorman tai antanut asiasta
ohjeita (olematta kuitenkaan pelkkä avustaja). Lakitekstissä
todetaan seuraavaa (
87 a
§:n 3 momentti):
”Kuorman
sijoittamisen ja kiinnittämisen ajoneuvoon, konttiin tai
muuhun kuormatilaan suorittanut samoin kuin asemansa vuoksi
kuorman sijoittamisesta ja kiinnittämisestä ohjeita antanut
vastaa siitä, että kuorma on oikein sijoitettu ja täyttää
lain vaatimukset. Edellä tässä momentissa tarkoitettu
henkilö ei kuitenkaan ole vastuussa, jos virhe johtuu 4
momentissa mainittujen tietojen virheistä tai puutteista,
joiden virheellisyyttä tai puutteellisuutta hän ei ole
voinut havaita. Tällaista vastuuta ei myöskään synny, jos
hän on toiminut kuormaamisessa vain avustajana. Muutoksia
kuormaan tehnyt vastaa siitä, että kuorman sijoittelu ja
kiinnitys pysyvät edelleen 87 §:n mukaisina.”
Hallituksen
esityksessä todetaan seuraavaa (yksityiskohtaiset perustelut,
sivu 8):
”Liikenneturvallisuuden
kannalta keskeistä kuormauksessa on kuorman sijoittaminen
oikein tavaratilaan, esimerkiksi ajoneuvon sallitut
akselipainot ja kuorman tasapainon huomioon ottaminen, sekä
tavaran kiinnittäminen.
Kuljettaja ja varastotyöntekijä usein käytännössä
yhdessä tekevät lastaamisen ja lastin purkamisen.
Varsinainen kuormaaminen ja siinä avustaminen pitää erottaa
toisistaan. Ehdotetun 3 momentin mukaan vastuussa olisi myös
se, joka on asemansa vuoksi antanut kuormaamiseen ohjeita.
Esimerkiksi kuljetussopimuksessa on voitu sopia, että lastin
antaja neuvoo kuorman kiinnittämisessä. Lastin kuormatilaan
sijoittanut ja kiinnittänyt on vastuussa lastin sijoituksesta
ja kiinnityksestä mutta se, joka on vain avustanut siinä,
esimerkiksi siirtänyt lastin trukilla kuljettajan osoittamaan
paikkaan, ei ole kuorman sijoittaja eikä vastuussa kuorman
sijoittamisesta.
Se,
kenen vastuulla kuorman sijoittaminen ja kiinnittäminen on,
on sovittavissa, mutta se joka sen tosiasiassa tekisi, ottaisi
3 momentin mukaan vastuun liikenneturvallisuudesta.
Vahingonkorvausvastuu kuljetettavasta tavarasta seuraa
tiekuljetussopimuslain ja sopimuksen nojalla eikä ole välttämättä
sama kuin vastuu liikenneturvallisuudesta.”
Tosiasiallinen
tekeminen ratkaisevaa, pelkkä avustaminen ei tuo vastuuta
Hallituksen esityksen sanamuodon mukaan vastuu
liikenneturvallisuudesta näyttäisi kuuluvan sekä sille,
joka tosiasiassa tekee kuorman sijoittamisen/kiinnittämisen,
että sille, joka on asemansa vuoksi antanut ohjeita.
Toisaalta pelkkä avustajana toimiminen (esim. lastin siirtäminen
trukilla kuljettajan osoittamaan paikkaan) ei ole kuorman
sijoittamista, eikä se aiheuta vastuuta kuormauksesta. Sama
koskee tavaran kantajaa tai muuta henkilöä, joka vain siirtää
tavaran kuormatilaan (yleisperustelut, s. 5) Edellä
kuormaustapahtuma jaettiin kolmeen vaiheeseen (siirtämiseen,
sijoittamiseen ja kiinnittämiseen). Pelkkä siirtäminen
lavalle on lain kannalta selvästikin vain kuormaamisessa
avustamista, johon ei liity vastuuta liikenneturvallisuudesta.
Lain sanamuodon perusteella avustaminen voi kuitenkin liittyä
myös sijoittamiseen ja kiinnittämiseen.
Tämä johtaa tietysti kysymään, onko
sijoittamisen/kiinnittämisen tosiasiallisella tekemisellä ja
pelkällä avustamisella siinä jotain eroa. Trukkiesimerkki
johtaa nimittäin ajatuksia myös siihen suuntaan, että
vastuu kuormauksesta kuuluisi sille, joka on tosiasiassa määrännyt
sijoittamisesta/kiinnittämisestä (riippumatta siitä, kuka
sen on tosiasiassa tehnyt). Tällainen tulkinta lienee
kuitenkin liian pitkälle menevä, sillä lain sanamuodon
mukaan lähtökohtana on, että sekä tekijä että määrääjä
ovat vastuussa (”…suorittanut samoin kuin asemansa vuoksi
… ohjeita antanut…”). Toisaalta vastuuta kuitenkin
pehmennetään tilanteessa, jossa kuormaaja on voinut luottaa
tietoihin (vaikka ne jälkikäteen ovatkin osoittautuneet
virheellisiksi).
Käytännön
rajanveto-ongelmia voi kuitenkin syntyä. Asian selvittäminen
rajatapausten osalta jäänee oikeuskäytännön varaan.
”Asemansa
vuoksi ohjeita antanut” Kenenkä hyvänsä ohikulkijan
antamat ohjeet eivät ole merkityksellisiä, vaan ohjeiden
antajalta edellytetään asemaa, joka riittävässä määrin
liittyy kuljetustapahtumaan, vaikka asiaa ei juuri määritellä
sen enempää lakitekstissä kuin hallituksen esityksessäkään.
Esimerkkinä mainitaan kuitenkin lastinantaja, joka
kuljetussopimuksen nojalla on velvollinen neuvomaan kuorman
kiinnittämisessä. Ohjeiden
antajan asema voi perustua suoraan kuljetussopimukseen. Tällöin
kyseeseen tulevat sekä kuljetuksenantaja että
rahdinkuljettaja. Kuljetussopimuksen
solmiminen liittyy useimmiten tavarakauppaan (jos yritysten
sisäiset tavarakuljetukset jätetään huomiotta). Tällöin
ostajan ja myyjän välinen kauppasopimus määrää, kumpi
osapuoli on velvollinen huolehtimaan tavaran kuljetuksesta
(esim. CIF-lausekkeen mukaan myyjä, FOB lausekkeen mukaan
ostaja). Näin ollen kauppasopimus määrää käytännössä
myös sen, tuleeko myyjästä vai ostajasta rahdinkuljettajan
sopimuskumppani (kuljetuksenantaja).
Merkityksellinen
asema on myös sillä, joka tosiasiassa hoitaa kuljetuksen
(alirahdinkuljettaja). Toisaalta kuljetuksenantaja ei välttämättä
ole sama taho kuin se, joka tosiasiassa luovuttaa tavaran
kuljetettavaksi. Merikuljetuksissa tällaisesta tahosta käytetään
termiä laivaaja. Muista kuljetusmuodoista vastaava termi
kuitenkin puuttuu, vaikka vastaavia tilanteita esiintyy myös
niiden osalta. Tiekuljetuksissa käytetty termi ”lähettäjä”
on epätarkka, sillä se viittaa sekä kuljetuksenantajaan että
tosiasialliseen luovuttajaan.
Tätä tahoa kuvataan tässä termillä
”lastinluovuttaja”.
Kuljetustapahtuman
konkreettisimmalta tasolta löytyy tietysti ajoneuvon
kuljettaja. Hänen vastakumppaninaan/yhteistyökumppaninaan on
usein henkilö, joka siirtää tavaran ajoneuvoon. Käytämme
hänestä tässä termiä ”lastaaja”.
Kuljetustapahtumaan
liittyvä merkityksellinen asema saattaa olla muillakin
tahoilla, esimerkiksi huolitsijalla (joko kuljetuksenantajan
edustajana tai rahdinkuljettajana, jos huolitsija on
sitoutunut rahdinkuljettajan vastuuseen).
Muitakin kuljetustapahtumaan liittyviä tahoja löytyy,
mm. terminaalinpitäjä.
Mitään kaavamaista sääntöä ei liene olemassa sen
määrittelemiseksi, milloin henkilöllä on ohjeiden
antamisen kannalta relevantti asema. Tilanteesta riippuen tällainen
asema saattaa olla miltei millä hyvänsä tässä mainitulla
taholla. Tämä henkilö voinee olla kuka tahansa, jonka
kuljettaja voi olettaa hierarkkisen asemansa (lähettämön
esimies) tai koulutuksen vuoksi (DI) pystyvän antamaan
asiantuntevia määräyksiä.
Jos
kuljettajalle tai muulle kuormaajalle on annettu ohjeita
kuormaukseen ja jos hän on voinut luottaa ohjeiden antajan
asiantuntemukseen, mutta kuorma on kuitenkin ohjeiden vuoksi
kiinnitetty väärin, hänen syykseen jää vain lievä
tuottamus (joka saattaa johtaa siihen, että hän vapautuu
vastuusta).
Selvää
lienee myös, että ohjeiden antajalle ei synny vastuuta, jos
kuljettaja ei niitä tosiasiassa noudata (vaan toimii ns. oman
päänsä mukaisesti).
Kuljetuksenantajan
kirjalliset kuljetusmanuaalit tms. eivät vielä sellaisenaan
voi kaavamaisesti johtaa siihen, että vastuu
liikenneturvallisuudesta siirtyisi kuljetuksenantajalle.
Ensinnäkin on tarkasteltava sitä, ovatko ohjeet
aiheuttaneet sen, että kuormaus on tapahtunut väärin.
Toiseksi vastuu ei tällöinkään siirry automaattisesti
ohjeiden antajalle, vaan joudutaan arvioimaan, onko kuljettaja
voinut luottaa ohjeiden asianmukaisuuteen.
Kuljettajalle jää velvollisuuksia silloinkin, kun
joku muu on hoitanut kuormauksen/ sijoittamisen. Kuljettajan
on mahdollisuuksien mukaan varmistauduttava siitä, että
ajoneuvo on oikein kuormattu. Näin on asianlaita silloinkin,
kun sijoittamisen/ kiinnittämisen/tukemisen on tehnyt joku
muu. Kuljettajalle voi tulla vastuuta myös, jos hän on
laiminlyönyt jonkin toimenpiteen, jonka tarpeellisuudesta hän
on saanut tiedon. Voiko
kuljettaja itse olla vain avustaja? Tällainen mahdollisuus
lienee varsin teoreettinen ja vastoin lain peruslähtökohtaa,
jonka mukaan kuljettaja vastaa kuormauksesta.
Kuljettajahan on yleensä se, joka parhaiten tuntee mm.
ajoneuvon akselipainot. Lain sanamuodon mukaan tällainenkin
tulkinta on kuitenkin mahdollinen. On kuitenkin muistettava,
että kuljettajalle saattaa syntyä vastuita muilla
perusteilla, vaikka hänet katsottaisiin vain avustajaksi
(esim. vastuuta tarkastusvelvollisuuden perusteella).
Lainsäätäjä lienee kuitenkin tarkoittanut
”avustamisella” etupäässä sellaista tilannetta, jossa
lastaaja nostaa ja siirtää tavaraa kuljettajalta saamiensa
ohjeiden mukaisesti. Toisaalta
tavoitteena on ollut tarkentaa kuljettajan vastuuta niihin
tilanteisiin, joihin hän on voinut vaikuttaa. Vaikka siis
kuljettajaa ei pidettäisi pelkkänä avustajana, saattaa hänen
viakseen kuitenkin jäädä vain ns. lievä tuottamus (jos hänelle
on annettu ohjeita ja jos hän on voinut luottaa ohjeiden
antajan asiantuntemukseen, mutta kuorma on kuitenkin ohjeiden
vuoksi kiinnitetty väärin).
Kuorman
lisääminen tai vähentäminen kuljetuksen alettua Jos
kuljetuksen alettua kuormaa lisätään tai vähennetään, on
muutoksia tehnyt vastuussa siitä, että kuorma
kokonaisuudessaan pysyy oikein sijoitettuna ja kiinnitettynä.
Kuljettaja vastaa siitä, jos kuljetuksen aikana tapahtuu
jotain, joka muuttaa turvallisuustilannetta ja johon
kuljettaja voi vaikuttaa. Esimerkkinä hallituksen esityksessä
mainitaan kiinnityksen kiristäminen.
Tietojen antaminen (
87 a
§:n 4 momentti) Kuljetuksen suorittaja (rahdinkuljettaja tai
alirahdinkuljettaja) vastaa siitä, että tavaran kuormaajalla
on oikeat ja riittävät tiedot ajoneuvosta. Tavaran lähettäjä
(lastinluovuttaja) ja kuljetuksen toimeksiantaja
(kuljetuksenantaja) vastaavat siitä, että kuormaajalla on
kuljetettavista tavaroista käytettävissään riittävät ja
oikeat tiedot.
Käytännössä
kyse voisi olla mm. seuraavista tiedoista:
·
Painoa
koskeva väärä informaatio (esim. lähettäjä ilmoittaa,
että tavara painaa 30 tonnia, kun todellinen paino onkin 32
tonnia).
·
Painopisteen
paikka
·
Tavara,
joka vaatii erityisen sidontatekniikan (esim. liukkaat
elementit)
”Työnjako”
tietojen antamisen osalta on periaatteessa selkeä, mutta käytännössä
asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen. Tavaran paino ei
esimerkiksi aina ole tiedossa. Lisäksi paino saattaa
vaihdella ajan myötä ja olosuhteista riippuen. Näihin
kysymyksiin ei kuitenkaan voida tässä yhteydessä paneutua
sen enempää. Vastuu
ajoneuvon soveltuvuudesta (
87 a
§:n 5 momentti) Kuljetuksen suorittaja (rahdinkuljettaja tai
alirahdinkuljettaja) vastaa siitä, että kuljetukseen käytetään
ajoneuvoa, jossa on kuorman sitomiseen tarvittavat
tavanomaiset välineet ja joka turvallisuudeltaan muutoinkin
soveltuu tehtävään. Ajoneuvon on oltava kantavuudeltaan ja
tilavuudeltaan riittävä kuljetustehtävään. Kuljetuksen
suorittajalla ei tarkoiteta varsinaista autonkuljettajaa, vaan
kuljetusyritystä tai muuta tahoa, joka kuljettaa tavaran.
Valmiiksi kuormatun perävaunun tai muun kuormatilan käyttöönotosta
vastaa kuitenkin se, joka on ennen kuormaamista ottanut sen käyttöön
tai sopinut käyttöön ottamisesta.
Tällaisen perävaunun jne. soveltuvuudesta ei kykene
vastaamaan se, joka vain ottaa perävaunun varastoalueelta
tms. (paitsi jos hän on itse ko. perävaunun haltija).
Ajoneuvon haltijan velvollisuudesta pitää ajoneuvossa
mukana rekisteröintitodistuksen tekninen osa on säädetty
erikseen. Ajoneuvolain 9 §:n mukaan vastuu siitä, että
ajoneuvo on liikennekelpoinen ja katsastettu kuuluu ajoneuvon
haltijalle sekä ajoneuvon kuljettajalle.
Rekisteröintitodistuksen teknisen osan mukana pitämisestä
säädetään ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen
31 §:ssä.
Vastuu
oman henkilöstön tietotaidosta (
87 a
§:n 6 momentti) Sekä kuormauksen että kuljetuksen
suorittajan on huolehdittava siitä, että niiden
palveluksessa oleva, kuormaukseen tai kuljetukseen osallistuva
henkilö tuntee riittävän hyvin työtehtäviinsä kuuluvat
kuormausta koskevat säännökset ja määräykset.
Tyyppitilanteita
Yhteenvetona yllä olevasta tarkastelusta voitaneen hahmottaa
eräitä käytännön elämän kannalta tyypillisiä
kuormaustilanteita:
1.
Kuljettaja kuormaa tavaran kokonaan itse (nostaa
lavalle, sijoittaa ja kiinnittää/ tukee) = > Lähtökohta
on, että kuljettaja vastaa kuormauksen
liikenneturvallisuudesta.
2.
Lastaaja nostaa/siirtää tavaran autoon kuljettajan
ohjeiden mukaan ja kuljettaja kiinnittää ja tukee lastin
=> Kuljettaja vastaa kuormauksen liikenneturvallisuudesta,
sillä lähettäjä (lastaaja) toimii vain avustajana
3.
Lastaaja tai kuljettaja kuormaa tavaran ja tukee tai
kiinnittää sen, mutta toimii toimeksiantajan ohjeiden
mukaisesti. Tällainen tilanne saattaa syntyä esim. tavaran
erityisten ominaisuuksien vuoksi. => Sekä ohjeiden antaja
että kuljettaja vastaavat. Kuljettajan viaksi saattaa tällöin
kuitenkin jäädä vain ns.
lievä tuottamus, jolloin kuljettaja saattaa vapautua
vastuusta kokonaankin.
2.
Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen: aikataulun
laatijan vastuu (tieliikennelain uusi
105 a
§:n 4 momentti)
Lainsäätäjän
tarkoituksena on ollut ryhtyä toimenpiteisiin, joilla
kuljetusten tilaajat ja kuljetussopimusten tekijät saatetaan
vastuuseen tilanteissa, joissa sopimukset on tietoisesti
laadittu siten, että niiden noudattaminen aiheuttaa
sosiaalilainsäädännön rikkomisen (hallituksen esityksen
yleisperustelut, sivu 5).
Tarkoituksena
ei ole ollut puuttua kuljetusoikeudelliseen vastuuseen, vaan
vastuu kuljetussopimuksen rikkomisesta voisi edelleenkin
toteutua myös vahingonkorvauksena ja sopimussakkona.
Lainkohdassa
todetaan seuraavaa:
”Kun
kuljetuksen suorittaja on ilmoittanut tai kun olosuhteista
muutoin selvästi ilmenee, että kuljetussopimuksen mukaisen
aikataulun noudattamisella rikotaan tahallisesti 1 momentissa
mainittuja ajoaikoja, taukoja tai lepoaikoja koskevia säännöksiä
(tarkoittaa ajo- ja lepoaika-asetusta), mutta aikataulun
laatinut tästä huolimatta edellyttää kuljetuksen
tapahtuvan niin, että näitä säännöksiä ei voida
noudattaa, aikataulun laatija tai tämän edustaja tuomitaan 1
momentin mukaisesti (tarkoittaa sakkoja liikenneturvallisuuden
vaarantamisesta, TL 103 §). Aikataulun laatijaksi katsotaan
myös se, joka on aikataulua laatimatta muutoin edellyttänyt
määrättyä toimitusaikaa.
Pykälää
on perusteltu seuraavasti (yksityiskohtaiset perustelut, sivu
9):
”
105 a
§. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen
Momentti ei poistaisi kuljettajalta tai hänen työnantajaltaan
1 momentin mukaista vastuuta, mutta toimeksiantajan ja välittäjän
toiminta voi vaikuttaa lieventävästi heidän
rangaistuksiinsa.”
...
”Aikataulun
laatijan rangaistusvastuu edellyttää sanamuodon mukaan
tahallisuutta. Olosuhteet
rangaistusvastuun toteutumiselle ovat selvät esimerkiksi
silloin, kun sama kuljettaja jatkuvasti ajaa saman
toimeksiantajan kuljetuksia ja toimeksiantaja tietää
kuljettajan ajoajat ja että ne tulevat ylittämään sallitun
rajan seuraavassa kuljetuksessa. Pelkästään se, että
kuljetuksen suorittamatta jättämisestä seuraisi
sopimussakko, ei olisi kuljetuksen suorittamista koskeva
vaatimus. Säännös koskee myös tilausajobussin matkoja.”
Toisaalta
yleisperusteluissa todetaan (sivulla 5) seuraavaa:
”…
jos on ennakolta selvää, että kuljettaja ei voi niitä
noudattaa. Kokonaan vastuuta ei voi kuljetusyritykseltä
poistaa, koska sen vastuulla on, kuinka monta kuljettajaa
matkalla käytetään ja miten paljon muuta ajoa kuljettajalla
on aiemmin ollut. Nämä ovat asioita, joista vain työnantaja
voi vastata.”
Kuljetusliikkeen
asiana on siis työnantajana huolehtia siitä, että sillä on
riittävästi henkilöstöä ja kalustoa kuljetustehtävän
suorittamiseen. Tarkoituksena ei ole ollut tehdä asiakkaasta
kuljettajan työnantajaa.
Mikä
on ”kuljetuksen suorittamista koskeva vaatimus”?
Hallituksen esityksen nimenomaisen kannanoton mukaan pelkkä
viivästyksestä seuraava sopimussakko ei ole sellainen
vaatimus. Sopimussakko on toisaalta seuraamus, josta on
sovittu etukäteen (eli ennen kuin mikään konkreettinen
tilanne on tullut edes käsille).
Ilmeisesti aikataulun laatijan rangaistusvastuu
edellyttääkin sitä, että ajo- ja lepoaikamääräysten
tahallinen rikkominen on jollain riittävän konkreettisella
tavalla tullut esille aikataulun laatijan ja kuljettajan välillä.
Näin hahmotettuna aikataulun laatijan vastuu lähestyy
tilannetta, jota rikosoikeudessa on perinteisesti kuvattu
termillä rikokseen yllyttäminen.
Lainsäätäjän
antamista esimerkeistä huolimatta aikataulun laatijan vastuu
jää kuitenkin
kaiken
kaikkiaan jossain määrin epäselväksi
3.
Rikosoikeudellisen vastuun yksityiskohdista
Rangaistussäännöksiä
ei ole muutettu. Näin ollen muu henkilö kuin kuljettaja
joutuisi vastuuseen TL 103 § nojalla ja voitaisiin tuomita
ainoastaan sakkoihin. Rikoslaissa säädetyt törkeämmät
tekomuodot tieliikennelain rikkomisesta eivät koskisi muuta
kuin kuljettajaa.
Toimenpiteistä
luopuminen Jos 103 §:ssä tarkoitettu rikkomus on olosuhteet
huomioon ottaen vähäinen, voidaan siitä jättää syyte
ajamatta ja rangaistus tuomitsematta (104 §)..
On kuitenkin eri asia, että kuormaamisen virheet (tai
niiden seuraukset) saattavat täyttää jonkin muun rikoksen
tunnusmerkistön (esimerkiksi vamman – tai
kuolemantuottamus). Näiden
rikoksen rangaistukset voivat koskea muutakin henkilöä kuin
kuljettajaa. Tieliikennelain
rikkomisesta ei voida tuomita yhteisösakkoon, koska sellaista
seuraamusta ei ole erikseen säädetty.
Ilmeisesti
muu henkilö kuin kuljettaja olisi voinut saada sakkoja
kuorman (väärästä) sijoittamisesta ja sidonnasta jo
vanhankin lain mukaan. Näin ei kuitenkaan käytännössä
menetelty (yleisperustelut, s. 3).
4.
Vaikutus ajo-oikeuteen ja liikennelupaan
Ajokiellon
määräämisen perusteet koskevat tieliikennelain rikkomusten
osalta ajoneuvon haltijaa, joka on syyllistynyt tekoon
ajoneuvoa kuljettaessaan. Vain kuljettajan tekemä
kuormaamista koskevien säännösten rikkominen voi johtaa
ajo-oikeuden menettämiseen.
Muiden tekemänä ajo-oikeuden menetys ei tule
kyseeseen. Laki ei tältä osin aiheuta muutoksia.
Tieliikenteen
sosiaalilainsäädännön rikkominen voi olla ajokieltoon määräämisen
peruste. Kuljettajan
ajo-oikeuden menettämisseuraamus voi lieventyä
varoitukseksi, jos kuljettaja on ilmoittanut asiasta ja teon
ei katsota osoittavan piittaamattomuutta. Uuden varoituksen käyttö
uusista teoista vuoden sisällä on kuitenkin mahdollinen vain
erityisistä syistä (
105 a
§:n yksityiskohtaiset perustelut, sivu 9).
Uuden
kuormausta koskevan
87 a
§:n rikkominen voi johtaa myös liikenneluvan menettämiseen.
Luvanhaltija ei täytä luvan tai liikenteestä
vastaavan henkilön pätevyyden edellytyksenä olevaa hyvää
mainetta, jos hänet on tuomittu edeltäneen vuoden aikana vähintään
kolmesti mm. liikenne- ja ajoturvallisuutta koskevien säännösten
rikkomisesta. Uuden
87 a
§:n rikkominen on tällainen teko.
Aikataulun
laatijalla tarkoitetaan muuta tahoa kuin kuljetuksen
suorittajaa tai tämän työnantajaa. Liikenneluvan menettämisen
kannalta ei aikataulun laatijan vastuuta siksi tarvinne pohtia
enempää.
POLTTOAINEEN
HINTA ON MERKITTÄVÄ KUSTANNUSTEKIJÄ

Diesel polttonesteiden hinnat
ovat nousseet yli 32% vuoden 2006 ja yli 76% vuoden 2003
hintatasosta. Pienimmissä
pakettiautoissa pelkkä polttoainekustannusten osuus veroineen on n.
15 €/h ja
raskaimmissa kuorma-autoissa jopa yli 55 euroa per ajettu
tunti. Tulevaisuudessa hinta tulee pysymään
pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Talviaikaan +/- 0
asteen jälkeen Suomessa joudutaan käyttämään
pakkaskestävyyden takia Diesel -talvilaatuja, jotka ovat huomattavasti
kalliimpia kuin
kesälaatu.
JAKELUUN, RAHTIIN JA MUUTTOIHIN KALUSTOA NOPEASTI!
Jakeluliikenteen epätasaisesta vuorokausikuormituksesta
johtuen on päivittäin saatavilla paketti-,
pulla-, kaappi-, rekkaveturi- sekä kylmäkuljetuskalustoa
lyhyelläkin varoitusajalla satunnais- tai sopimusajoihin.
Soita (09) 5123 1010 !
KULJETTAJIA!
Liikennöitsijät etsivät ajoittain
kuorma-auto ja yhdistelmäkortillisia (C ja CE) kuljettajia.
Ilmoita tai toimita yhteystietosi puhelinnumeroineen ja ajokorttiluokka niin
laitamme ne taukotilan ilmoitustaululle.
LIIKENNÖITSIJÖITÄ ! Mikäli olet
halukas aloittamaan liikennöitsijänä Espoon KTK:ssa, pyydämme olemaan
yhteydessä ja sopimaan tapaamisajan, niin voimme keskustella tarkemmin sopimusliikennöinnistä
sekä osakkuudesta. Perus
edellytys on tilaajavastuulain mukaiset asiakirjat kuten
verovelkatodistus, ennakkoperintärekisteriote
kaupparekisteriote, todistus
työeläkemaksujen suorittamisesta sekä lisäksi tavaraliikenteen liikennelupien kopiot,
muut alan koulutustodistukset kuten Tieturva-I, Työturva,
ADR-vaaralliset aineet, jne ... Osakkuuden
vahvistuttua lunastusajan jälkeen, liikennöitsijähakemus
liitteineen jätetään käsiteltäväksi yhtiön hallitukselle,
joka päättää sopimuksista hakemuksen pohjalta.
|