ARVONLISÄVEROT MUUTTUVAT 1.7.2010 ALKAEN

Laki 1780/2009 arvonlisäverolain muuttamisesta tulee voimaan 1.7.2010. Yleinen verokanta 22% nousee 23%:iin. Alennetut verokannat nousevat 9%:iin ja 13%:iin. Samalla ravintola- ja ateriapalvelun myyntiin soveltuva verokanta laskee 13%:iin.

VAIHTOLAVA ON KÄTEVÄ TALKOO- JA RAKENNUSKOHTEISSA SEKÄ LUMENAJOSSA !

Vaihtolava on kätevä tarvittaessa maahan laskettava lava, jossa aukeavat takaovet esim. lastin purkamisen ja täyttämisen helpottamiseksi. Siksi on tärkeää suunnitella lavan paikka huolella, jotta lavan jättäminen ja noutaminen onnistuvat. Vapaata tilaa auto ja lava peräkkäin vaativat n. 12-20 metriä pituussuunnassa. Ovien aukaisu vaatii n. 2-3 metriä vapaata tilaa. Koska roskat on kuljetuksen ajaksi peitettävä verkolla saa lastia olla enintään lavan yläreunan tasolle. Kantavuus eli lastin paino lavoineen voi olla 2-akselisissa pienissä autoissa on n. 5000 - 9000 kg ja 3-akselisissa n. 8000 - 13000 kg ja 4-akselisissa n. 12000 - 16000 kg. Maa-ainesten ja jätteiden paino vaihtelee n. 300 - 2000 kg/kuutio. Kosteus vaikuttaa painoon merkittävästi. Huomioi alue jonne lavan haluat sijoittaa, että maapohja, asvaltti tai kivipiha kestävät kokonaispainon. Usein pihaporttien pylväät on tuettu toisiinsa alareunasta maahan upotetulla ns. lattaraudalla, jonka yli ajaminen raskaalla kalustolla voi aiheuttaa pylväiden kallistumisen. Ilman suojausta esim. vanerilla tai vastaavalla voi jälkiä, naarmuja tai painaumia jäädä lavasta alustaan, johtuen lavan kiskojen ja rullien aiheuttamasta hetkellisestä pistekuormasta.

Tilaa vaihtolavasi ajoissa ennen kevään ja syksyn sesonkien tai viikonlopun alkua, näin varmistat toimituksen haluttuna ajankohtana. Samalla voi tilata kätevästi multaa tai kivituhkaa.

Esim. Talkoolavapaketti viikonlopuksi Espoon alueella, sisältää: yksi (1) vaihtolavan vientikuljetus perjantaina, yksi (1) vaihtolavan nouto/tyhjennyskuljetus maanantaina ja vaihtolavamaksut (Pe - Ma). Lisäksi tulevat muut maksut, kuten jäte- ja ongelmajätemaksut, vaakaus, toimitetut maa- ja kiviainekset, jätteiden vastaanotto- ja perusmaksut sekä mahdolliset ylityöt ja lisäsiirrot. Vastaanottaja määrittää vastaanotettaessa tavaralajin ja painon. Soita ja sovi tarkemmin kuljetuksen yksityiskohdista.

Lisätietoja ja tarjouksia : Talkoot 2010 hinnaston sivu 2

Esimerkkejä marraskuu 2010 jätteiden vastaanotto-ohjeista :

Puujäte kuorma: Saa sisältää: puhdasta puuta (rakennuspuu, kuormalavat, yms.), ovet, kaapit, kalusteet, maalattu puu, pinnoitettu puu (melamiini), kimpilevy, vaneri, kovalevy, lastulevy, betonilaudat, oksat, Pieniä nauloja, ruuveja, hakasia ja heloituksia ei tarvitse poistaa! Ei saa sisältää : kyllästettyä puuta! Kuormat, jotka sisältävät kyllästettyä puuta tai muita jätteitä, luokitellaan sekalaiseksi rakennusjätteeksi!

Sekalainen Rakennusjäte kuorma : Saa sisältää kaikkia rakentamisessa syntyvää jätettä.
Ei saa sisältää : ongelmajätteitä, ruoppaus- ja maamassoja, kantoja, asbestipitoista jätettä, kyllästettyä puuta.

Talkoojäte kuorma : Lehdet, risut, oksat, metalli, puujäte.
Ei saa sisältää kyllästettyä puuta eikä ongelmajätteitä. Kuormien mukana tulevat kodinkoneet kuten jääkaapit, pakastimet, TV, mikroaaltouunit tai ATK - romu sekä autonrenkaat hinnoitellaan kappaleittain hinnastomme mukaan.

Energiajae (pakkaus- ja muovijätteeseen soveltuvat) : muovit PET(01), PEHD(02), PELD(04), PP(05), PS(06), ABS, silikoni, uretaani, (ei saa sisältää PVC muoviyhdisteitä),
pahvi ja kartonki, pahvirullat, muovitettu pahvi, paperi, muovitettu paperi, läpivärjätyt paperit, voima- ja pehmopaperit, likaantuneet paperit ja pahvit, puu (lautatavara, kuormalavat, puupakkaukset), yhdistelmäpakkaukset (esim. paperia, pahvia, puuta, muovia sisältävät), kankaat ja vaatteet (ei sadetakit).

Sekalainen Rakennusjäte kuorma : Saa sisältää kaikkia rakentamisessa syntyvää jätettä.
Ei saa sisältää : ongelmajätteitä, ruoppaus- ja maamassoja, kantoja, asbestipitoista jätettä, kyllästettyä puuta.

Rakennusjätekuormien mukana tulevista ongelmajätteistä peritään erillinen maksu Ekokem hinnaston mukaan sekä mahdolliset pudistus ja lisäkuljetuskustannukset. Rakennusjätekuormissa ei saa olla asbestia sisältäviä materiaaleja.

Mikäli kuormassa havaitaan tarkastuksen yhteydessä em. soveltumattomia materiaaleja, veloitamme koko kuormasta saneerausjätteen vastaanottohinnan, riippumatta epäpuhtauksien määrästä.

Metalliromu kuorma: Otetaan vastaan erilaatuista metalliromua magneettista ja ei magneettista.

Maa- ja kiviaineksille sekä ongelmajätteille ovat omat vastaanottopisteet : Ruoppaus- ja maamassoja, kivi- ja tiilikuormia, kantoja tai ongelmajätteitä.

LAATUA KULJETUKSIIN

Espoon KTK Oy:n laatujärjestelmälle on myönnetty ISO9001:2008 sertifikaatti 17.09.2009, joka on osoituksena laatutietoisuudesta sekä palvelujen laadukkaasta edelleen kehittämisestä. Joka mahdollistaa asiakkuuksien hoitamisen ja pitkäjänteisen yhteistyön, myös tulevaisuudessa. ISO -laatujärjestelmä on ulkoisesti auditoitu jo vuodesta 1994.

TÄRKEÄÄ ASIAA JÄTTEISTÄ JA MAA - AINEKSISTA!

Jätteiden käsittely on jatkuvassa muutoksessa pääkaupunkiseudulla, joten pyydä neuvoa jätteiden käsittelystä sekä lajitteluohjeista. Periaatteena on että kukin kuorma koostuu yhden luokituksen jätteestä. Joten lajittele erilliseen kuormaan hyödynnettävät jätteet ja muu sekajäte. Vastaanottopisteitä on pääkaupunkiseudulla useita, joihin toimitamme hyödynnettävää, jätteitä ja maa-aineksia lajikkeen ja vastaanottopisteen vastaanottokyvyn mukaan. Vuoden 2004 alusta tarkempaan seurantaan tulivat ongelmajätteet, kuten kyllästetty puutavara sekä asbesti, joiden omistajan/lähettäjän, kuljettajan kuljetuksen aikaisena haltijana ja vastaanottajan eli tavaran sijoittajan tiedot rekisteröidään.

Toimitamme jätteet ja kierrätettävän materiaalin asianmukaisiin vastaanottopisteisiin.

Esimerkkejä jätteiden vastaanottohinnoista 01.10.2007 (huom! muutoksia luvassa päivittäin).

Vaakaus-/Punnitusmaksu Espoo 21,10 €/kpl (kuorma) ja Helsinki 32,70 €/kpl (kuorma).
Lavan kaavintapuhdistus 9,50 €/kpl
Talkoojäte (taloyhtiöt) alkaen 110,60 €/tonni
Puhdas puu, jossa ei epäpuhtauksia: alkaen 21,10 €/tonni.
Kyllästetty puu : 157,90 €/tonni
Rakennusjäte: alkaen 110,60 €/tonni.
Metalliromu: alkaen 26€/tonni
Puhdas metalliromu 26€/kuorma
Asfaltti, betoni ja tiili (alle Ø 150 mm jakeena): alkaen 6 euroa/tonni+17 euroa perusmaksua per kuorma. Suuremmat jakeet korotetuin maksuin.
Kylmäkalusteet, jääkaapit ja pakastimet: alkaen 28,50 €/kpl
ATK-laitteet, Televisiot, mikroaaltouunit : alkaen 17,90 €/kpl
Autonrenkaat: alkaen 9,50 €/kpl
Orapihlaja: alkaen 63 €/tonni
Ongelmallisimpien jätteiden, kuten akut, lasi, kannot, kyllästetty tai maalattu puu, orapihlaja, liuottimet, öljyt, tynnyrit, huonekalut, renkaat, vanteet, jne... hinnat määräytyvät kulloinkin niiden laadun, vastaanottopisteen, vastaanottokyvyn ja määrän mukaan.
Maa- ja kiviaineksilla on myös omat vastaanottomaksunsa. Hinnat pienet kuormat alkaen 21€/kuorma ja isot kuormat alkaen 26€/kuorma. Lisäksi savesta, märistä sekä saastuneista maa-aineksista on omat lisämaksunsa. Myös lumenkaatomaksut ovat erikseen.

KULJETTAJAKOULUTUS JA AJOKORTTIUUDISTUS !

Muutenkin lähes pakolliseksi muodostuneen toimialakohtaisen vakio koulutusten (kuten : tieturva, työturva, ensiapu, ADR, liukkaankelin harjoitukset, ajotapa) lisäksi, samoja kursseja käydään nyt viranomaistahon alaisuudessa. Uutta kuljettajakoulutusta vaaditaan uusilta kuljettajilta henkilöliikenteessä 10. syyskuuta 2008 alkaen ja kuorma-auton kuljettajilta tavaraliikenteessä 10. syyskuuta 2009 alkaen. Nykyisiä liikennöitsijöitä ja kuljettajia laki alkaa koskemaan siirtymäajalla 10. syyskuuta 2014, johon mennessä hekin joutuvat koulun penkille vähintään viideksi päiväksi. Uusien kuljettajien ja ammattiin tulevien koulutuksen pituus on ilmoitettu alustavasti n. 140-280 tunnin mittaiseksi.. Koulutus myös joudutaan päivittämään 5 vuoden välein samoin kuin on kaavailtu ajokortin voimassaolon lyhentämistä 5 vuoteen.

Tulevaisuudessa kuorma-autokortti maksanee yli 6500 euroa ja se on voimassa vain viisi vuotta. Tämä tarkoittaa että vain harva voi kustantaa kuorma-auton ajokortin omilla tai vanhempien varoilla. Lisäksi on istuttava vähintään kuukausi koulunpenkillä. Vaikka alan imagoa on haluttu nostaa ja laatua lisätä, tekevät ylilyöntiä muistuttavat kovat vaatimukset ja hinta kotimaisen kuljetusyrittämisen ja kuljettajan ammatin lähes mahdottomaksi ?

Nämä uudistukset tarkoittavat merkittävää lisäkustannusta muutenkin raskaasti kustannuspainotteiselle alalle sekä lähes ylivoimaista tehtävää saada alalle uusia kuljettajia ja liikennöitsijöitä. Varsinkin tilapäiset kuljettajat kuten kesälomantuuraajat tulevat loppumaan lähes kokonaan. Nykyisillä nuorilla, kun ei ole suurimmalla osalla edes vaadittua kuorma-auto tai yhdistelmä ajokorttia, saati sitten innostusta istua koulun penkille kuukaudeksi, että pääsisi kuukaudeksi töihin opiskelujen ohessa. Ala potee jo nyt pulaa hyvistä yrittäjistä ja kuljettajista. Joten on mielenkiintoista seurata kuinka kuljetukset hoidetaan jatkossa. Jo nyt alalla joudutaan pakosta useisiin eri koulutuksiin ja nyt tätä taakkaa lisätään lakisääteisellä päällekkäisellä lisäkoulutuksella. Erilaisia todistuksia ja kortteja on kuskilla salkullisen verran jo ennestään, nyt yksi lisää. Toivottavasti koulutuksen valvonta ja sanktiot on mietitty. Lisätietoja www.trafi.fi ja www.finlex.fi

KULJETTAJAN AJO JA LEPOAJAT 11.04.2007 MUKAAN. HUOM ! MUUTOKSIA TULOSSA

- Yhtämittainen ajoaika enintään : 4h 30 min
- Tauko : 45 min, joka voidaan jakaa 15min + 30 min jaksoihin
- Vuorokautinen ajoaika : 9h ja (2 kertaa viikossa 10h)
- Ajoaika viikossa : 56h
- Ajoaika kahdessa (2) viikossa : 90 h

- Vuorokautinen lepoaika yhtäjaksoisena 24h aikana : 11h ja (3 kertaa viikossa sallittu 9h sekä mahdollisuus jakaa lepoaika 3h+9h=12h lepoa vuorokaudessa)
- Kaksoismiehityksessä 30h jaksossa : 9 h lepoa
- Viikkolepo : 45h (voidaan lyhentää 24h vähennys, joka korvattava 3 viikon kuluessa)

Poikkeukset vai eräin edellytyksin. Työsuhteisen kuljettajan työajoista säädetään työaikalaissa ja työehtosopimuksessa. Viikko : maanantai klo 00:00 - sunnuntai klo 24:00.

TIELIIKENNELAIN MUUTOS VOIMAAN 1.10.2006 !

Tiedoksiantaja : ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO – EK, Infrastruktuuri 22.9.2006

Tieliikennelain muutos tulee voimaan 1.10.2006. Uuden lain myötä kuljetuksen tilaajille ja muille kuljetustapahtuman osapuolille tulee lisää vastuuta kuljetusten turvallisuudesta. Muutokset koskevat vastuuta ajoneuvon kuormauksesta sekä ajo- ja lepoaikojen noudattamisesta. Lainmuutos koskee vastuuta liikenneturvallisuudesta, eikä sillä oteta kantaa kuljetusoikeudelliseen vastuuseen (esim. rahdinkuljettajan vastuuseen tavaran vahingoittumisesta kuljetuksen aikana). Se, kenen vastuulla kuorman sijoittaminen ja kiinnittäminen on, on edelleenkin sovittavissa. Lainmuutoksen myötä kiinnitetään kuitenkin huomiota siihen, kuka on tosiasiallisesti suorittanut lastin sijoittamisen ja kiinnittämisen tai antanut siitä ohjeita. Joka vain avustaa kuormauksessa, ei kuitenkaan joudu vastuuseen. Kuormausta koskevan vastuunjaon osalta voidaan hahmotella eräitä tyyppitilanteita:
1.   Kuljettaja kuormaa tavaran kokonaan itse (nostaa lavalle, sijoittaa ja kiinnittää/tukee) = > Lähtökohta on, että kuljettaja vastaa kuormauksen liikenneturvallisuudesta.
2.   Lastaaja nostaa/siirtää tavaran autoon kuljettajan ohjeiden mukaan ja kuljettaja kiinnittää ja tukee lastin => Kuljettaja vastaa kuormauksen liikenneturvallisuudesta, sillä lastaaja toimii vain avustajana
3.   Lastaaja tai kuljettaja kuormaa tavaran ja tukee tai kiinnittää sen, mutta toimii toimeksiantajan ohjeiden mukaisesti. Tällainen tilanne saattaa syntyä esim. tavaran erityisten ominaisuuksien vuoksi. => Sekä ohjeiden antaja että kuljettaja vastaavat. Kuljettajan vastuuta saatetaan kuitenkin tällöin arvioida lievästi. Aikataulun laatijan vastuu puolestaan jää jossain määrin sisällöltään epäselväksi lainsäätäjän antamista esimerkeistä huolimatta. Lainmuutoksen vaikutukset on syytä tiedostaa niin kuljetussopimuksia solmittaessa kuin kuljetuksia käytännössä hoidettaessa. Muutoksen yksityiskohtia on selostettu tarkemmin jäljempänä tässä muistiossa.

Sisällys:
1.   Vastuu kuormauksesta (tieliikennelain uusi 87 a §)
2.   Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen: aikataulun laatijan vastuu (tieliikennelain uusi 105 a §:n 4 momentti)
3.   Rikosoikeudellisen vastuun yksityiskohdista
4.   Vaikutus ajo-oikeuteen ja liikennelupaan

1. Vastuu kuormauksesta (tieliikennelain uusi 87 a §)

Uuden lain soveltamisala Tieliikennelain uusi 87 a § koskee kaupallisia kuljetuksia, joilla tarkoitetaan kaikkia elinkeinotoimintaan liittyviä kuljetuksia. Näin on riippumatta siitä, onko kyseessä liikennelupaa vaativa kuljetus vai muu elinkeinotoimintaan liittyvä kuljetus. Pykälä ei koske vaarallisten aineiden kuljetuksia, joista on säädetty erikseen. Yleistä kuljettajan velvollisuuksista Tieliikennelain mukainen vanha pääsääntö säilyy ennallaan: vastuu kuuluu tienkäyttäjälle eli kuljettajalle tai muulle ajoneuvossa olevalle henkilölle (3 §:n yleinen huolellisuusvelvoite). Kuljettajan on aina tarkastettava, että kuorman sijoittelussa ja kiinnittämisessä ei ole selvästi havaittavaa puutetta (87 §:n kuormaamista koskeva säännös).
Tarkennuksena uudessa 87 a §:ssä (1 momentissa) säädetään, että kuljettajan on ennen matkan alkamista mahdollisuuksiensa mukaan varmistauduttava, että kuormauksia koskevia säädöksiä on noudatettu. Tällainen mahdollisuus kuitenkin puuttuu käytännössä, jos kuljettaja ottaa mukaansa esimerkiksi perävaunun/kontin, joka on sinetöity taikka josta ei kuormaa purkamatta voi nähdä tavaran sijoittamista ja kiinnittämistä. Siksi laissa todetaan, että kuljettajalla on tällainen velvollisuus, jos se ei kuormatilan sinetöinnin, kuorman purkamisen tai muun vastaavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa ja viivästystä kuljetustehtävälle. Lisäksi kuljettajan on ajon aikana huolehdittava, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät säädösten mukaisina. Uuden lain myötä kuljettajan vastuuta ei ole tarkoitus poistaa, mutta sitä tarkennetaan niihin tilanteisiin, joihin kuljettaja on voinut vaikuttaa (yleisperustelut, s. 5). Kuormaamisesta Käsite ”kuormaus” on sisällöltään hieman epämääräinen. Vaikka asiaa ei suoraan sanotakaan, laki rakentuu sen varaan, että kuormaustapahtumassa erotetaan kolme eri vaihetta:
1.   Tavaran siirto kuljetusvälineeseen
2.   Tavaran sijoitus
3.   Tavaran kiinnitys ja tukeminen

Pelkkä tavaran siirto kuljetusvälineeseen (= nosto lavalle) ei ole lain kannalta merkityksellistä.
Toisin on sijoituksen, kiinnittämisen ja tukemisen osalta.
Kuormausta koskevan vastuun laajennus Tieliikennelain uusissa säännöksissä annetaan korkeintaan välillistä merkitystä sille, kuka on rahdinkuljettajan sopimuskumppani. Päähuomio kohdistuu siihen, kuka on tosiasiallisesti sijoittanut ja kiinnittänyt kuorman tai antanut asiasta ohjeita (olematta kuitenkaan pelkkä avustaja). Lakitekstissä todetaan seuraavaa ( 87 a §:n 3 momentti): ”Kuorman sijoittamisen ja kiinnittämisen ajoneuvoon, konttiin tai muuhun kuormatilaan suorittanut samoin kuin asemansa vuoksi kuorman sijoittamisesta ja kiinnittämisestä ohjeita antanut vastaa siitä, että kuorma on oikein sijoitettu ja täyttää lain vaatimukset. Edellä tässä momentissa tarkoitettu henkilö ei kuitenkaan ole vastuussa, jos virhe johtuu 4 momentissa mainittujen tietojen virheistä tai puutteista, joiden virheellisyyttä tai puutteellisuutta hän ei ole voinut havaita. Tällaista vastuuta ei myöskään synny, jos hän on toiminut kuormaamisessa vain avustajana. Muutoksia kuormaan tehnyt vastaa siitä, että kuorman sijoittelu ja kiinnitys pysyvät edelleen 87 §:n mukaisina.”

Hallituksen esityksessä todetaan seuraavaa (yksityiskohtaiset perustelut, sivu 8):

”Liikenneturvallisuuden kannalta keskeistä kuormauksessa on kuorman sijoittaminen oikein tavaratilaan, esimerkiksi ajoneuvon sallitut akselipainot ja kuorman tasapainon huomioon ottaminen, sekä tavaran kiinnittäminen. Kuljettaja ja varastotyöntekijä usein käytännössä yhdessä tekevät lastaamisen ja lastin purkamisen. Varsinainen kuormaaminen ja siinä avustaminen pitää erottaa toisistaan. Ehdotetun 3 momentin mukaan vastuussa olisi myös se, joka on asemansa vuoksi antanut kuormaamiseen ohjeita. Esimerkiksi kuljetussopimuksessa on voitu sopia, että lastin antaja neuvoo kuorman kiinnittämisessä. Lastin kuormatilaan sijoittanut ja kiinnittänyt on vastuussa lastin sijoituksesta ja kiinnityksestä mutta se, joka on vain avustanut siinä, esimerkiksi siirtänyt lastin trukilla kuljettajan osoittamaan paikkaan, ei ole kuorman sijoittaja eikä vastuussa kuorman sijoittamisesta.
Se, kenen vastuulla kuorman sijoittaminen ja kiinnittäminen on, on sovittavissa, mutta se joka sen tosiasiassa tekisi, ottaisi 3 momentin mukaan vastuun liikenneturvallisuudesta. Vahingonkorvausvastuu kuljetettavasta tavarasta seuraa tiekuljetussopimuslain ja sopimuksen nojalla eikä ole välttämättä sama kuin vastuu liikenneturvallisuudesta.”
Tosiasiallinen tekeminen ratkaisevaa, pelkkä avustaminen ei tuo vastuuta Hallituksen esityksen sanamuodon mukaan vastuu liikenneturvallisuudesta näyttäisi kuuluvan sekä sille, joka tosiasiassa tekee kuorman sijoittamisen/kiinnittämisen, että sille, joka on asemansa vuoksi antanut ohjeita. Toisaalta pelkkä avustajana toimiminen (esim. lastin siirtäminen trukilla kuljettajan osoittamaan paikkaan) ei ole kuorman sijoittamista, eikä se aiheuta vastuuta kuormauksesta. Sama koskee tavaran kantajaa tai muuta henkilöä, joka vain siirtää tavaran kuormatilaan (yleisperustelut, s. 5) Edellä kuormaustapahtuma jaettiin kolmeen vaiheeseen (siirtämiseen, sijoittamiseen ja kiinnittämiseen). Pelkkä siirtäminen lavalle on lain kannalta selvästikin vain kuormaamisessa avustamista, johon ei liity vastuuta liikenneturvallisuudesta. Lain sanamuodon perusteella avustaminen voi kuitenkin liittyä myös sijoittamiseen ja kiinnittämiseen. Tämä johtaa tietysti kysymään, onko sijoittamisen/kiinnittämisen tosiasiallisella tekemisellä ja pelkällä avustamisella siinä jotain eroa. Trukkiesimerkki johtaa nimittäin ajatuksia myös siihen suuntaan, että vastuu kuormauksesta kuuluisi sille, joka on tosiasiassa määrännyt sijoittamisesta/kiinnittämisestä (riippumatta siitä, kuka sen on tosiasiassa tehnyt). Tällainen tulkinta lienee kuitenkin liian pitkälle menevä, sillä lain sanamuodon mukaan lähtökohtana on, että sekä tekijä että määrääjä ovat vastuussa (”…suorittanut samoin kuin asemansa vuoksi … ohjeita antanut…”). Toisaalta vastuuta kuitenkin pehmennetään tilanteessa, jossa kuormaaja on voinut luottaa tietoihin (vaikka ne jälkikäteen ovatkin osoittautuneet virheellisiksi). Käytännön rajanveto-ongelmia voi kuitenkin syntyä. Asian selvittäminen rajatapausten osalta jäänee oikeuskäytännön varaan.
”Asemansa vuoksi ohjeita antanut” Kenenkä hyvänsä ohikulkijan antamat ohjeet eivät ole merkityksellisiä, vaan ohjeiden antajalta edellytetään asemaa, joka riittävässä määrin liittyy kuljetustapahtumaan, vaikka asiaa ei juuri määritellä sen enempää lakitekstissä kuin hallituksen esityksessäkään. Esimerkkinä mainitaan kuitenkin lastinantaja, joka kuljetussopimuksen nojalla on velvollinen neuvomaan kuorman kiinnittämisessä. Ohjeiden antajan asema voi perustua suoraan kuljetussopimukseen. Tällöin kyseeseen tulevat sekä kuljetuksenantaja että rahdinkuljettaja. Kuljetussopimuksen solmiminen liittyy useimmiten tavarakauppaan (jos yritysten sisäiset tavarakuljetukset jätetään huomiotta). Tällöin ostajan ja myyjän välinen kauppasopimus määrää, kumpi osapuoli on velvollinen huolehtimaan tavaran kuljetuksesta (esim. CIF-lausekkeen mukaan myyjä, FOB lausekkeen mukaan ostaja). Näin ollen kauppasopimus määrää käytännössä myös sen, tuleeko myyjästä vai ostajasta rahdinkuljettajan sopimuskumppani (kuljetuksenantaja).

Merkityksellinen asema on myös sillä, joka tosiasiassa hoitaa kuljetuksen (alirahdinkuljettaja). Toisaalta kuljetuksenantaja ei välttämättä ole sama taho kuin se, joka tosiasiassa luovuttaa tavaran kuljetettavaksi. Merikuljetuksissa tällaisesta tahosta käytetään termiä laivaaja. Muista kuljetusmuodoista vastaava termi kuitenkin puuttuu, vaikka vastaavia tilanteita esiintyy myös niiden osalta. Tiekuljetuksissa käytetty termi ”lähettäjä” on epätarkka, sillä se viittaa sekä kuljetuksenantajaan että tosiasialliseen luovuttajaan. Tätä tahoa kuvataan tässä termillä ”lastinluovuttaja”.

Kuljetustapahtuman konkreettisimmalta tasolta löytyy tietysti ajoneuvon kuljettaja. Hänen vastakumppaninaan/yhteistyökumppaninaan on usein henkilö, joka siirtää tavaran ajoneuvoon. Käytämme hänestä tässä termiä ”lastaaja”.

Kuljetustapahtumaan liittyvä merkityksellinen asema saattaa olla muillakin tahoilla, esimerkiksi huolitsijalla (joko kuljetuksenantajan edustajana tai rahdinkuljettajana, jos huolitsija on sitoutunut rahdinkuljettajan vastuuseen). Muitakin kuljetustapahtumaan liittyviä tahoja löytyy, mm. terminaalinpitäjä. Mitään kaavamaista sääntöä ei liene olemassa sen määrittelemiseksi, milloin henkilöllä on ohjeiden antamisen kannalta relevantti asema. Tilanteesta riippuen tällainen asema saattaa olla miltei millä hyvänsä tässä mainitulla taholla. Tämä henkilö voinee olla kuka tahansa, jonka kuljettaja voi olettaa hierarkkisen asemansa (lähettämön esimies) tai koulutuksen vuoksi (DI) pystyvän antamaan asiantuntevia määräyksiä.

Jos kuljettajalle tai muulle kuormaajalle on annettu ohjeita kuormaukseen ja jos hän on voinut luottaa ohjeiden antajan asiantuntemukseen, mutta kuorma on kuitenkin ohjeiden vuoksi kiinnitetty väärin, hänen syykseen jää vain lievä tuottamus (joka saattaa johtaa siihen, että hän vapautuu vastuusta).

Selvää lienee myös, että ohjeiden antajalle ei synny vastuuta, jos kuljettaja ei niitä tosiasiassa noudata (vaan toimii ns. oman päänsä mukaisesti).

Kuljetuksenantajan kirjalliset kuljetusmanuaalit tms. eivät vielä sellaisenaan voi kaavamaisesti johtaa siihen, että vastuu liikenneturvallisuudesta siirtyisi kuljetuksenantajalle. Ensinnäkin on tarkasteltava sitä, ovatko ohjeet aiheuttaneet sen, että kuormaus on tapahtunut väärin. Toiseksi vastuu ei tällöinkään siirry automaattisesti ohjeiden antajalle, vaan joudutaan arvioimaan, onko kuljettaja voinut luottaa ohjeiden asianmukaisuuteen. Kuljettajalle jää velvollisuuksia silloinkin, kun joku muu on hoitanut kuormauksen/ sijoittamisen. Kuljettajan on mahdollisuuksien mukaan varmistauduttava siitä, että ajoneuvo on oikein kuormattu. Näin on asianlaita silloinkin, kun sijoittamisen/ kiinnittämisen/tukemisen on tehnyt joku muu. Kuljettajalle voi tulla vastuuta myös, jos hän on laiminlyönyt jonkin toimenpiteen, jonka tarpeellisuudesta hän on saanut tiedon. Voiko kuljettaja itse olla vain avustaja? Tällainen mahdollisuus lienee varsin teoreettinen ja vastoin lain peruslähtökohtaa, jonka mukaan kuljettaja vastaa kuormauksesta. Kuljettajahan on yleensä se, joka parhaiten tuntee mm. ajoneuvon akselipainot. Lain sanamuodon mukaan tällainenkin tulkinta on kuitenkin mahdollinen. On kuitenkin muistettava, että kuljettajalle saattaa syntyä vastuita muilla perusteilla, vaikka hänet katsottaisiin vain avustajaksi (esim. vastuuta tarkastusvelvollisuuden perusteella). Lainsäätäjä lienee kuitenkin tarkoittanut ”avustamisella” etupäässä sellaista tilannetta, jossa lastaaja nostaa ja siirtää tavaraa kuljettajalta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toisaalta tavoitteena on ollut tarkentaa kuljettajan vastuuta niihin tilanteisiin, joihin hän on voinut vaikuttaa. Vaikka siis kuljettajaa ei pidettäisi pelkkänä avustajana, saattaa hänen viakseen kuitenkin jäädä vain ns. lievä tuottamus (jos hänelle on annettu ohjeita ja jos hän on voinut luottaa ohjeiden antajan asiantuntemukseen, mutta kuorma on kuitenkin ohjeiden vuoksi kiinnitetty väärin).

Kuorman lisääminen tai vähentäminen kuljetuksen alettua Jos kuljetuksen alettua kuormaa lisätään tai vähennetään, on muutoksia tehnyt vastuussa siitä, että kuorma kokonaisuudessaan pysyy oikein sijoitettuna ja kiinnitettynä. Kuljettaja vastaa siitä, jos kuljetuksen aikana tapahtuu jotain, joka muuttaa turvallisuustilannetta ja johon kuljettaja voi vaikuttaa. Esimerkkinä hallituksen esityksessä mainitaan kiinnityksen kiristäminen. Tietojen antaminen ( 87 a §:n 4 momentti) Kuljetuksen suorittaja (rahdinkuljettaja tai alirahdinkuljettaja) vastaa siitä, että tavaran kuormaajalla on oikeat ja riittävät tiedot ajoneuvosta. Tavaran lähettäjä (lastinluovuttaja) ja kuljetuksen toimeksiantaja (kuljetuksenantaja) vastaavat siitä, että kuormaajalla on kuljetettavista tavaroista käytettävissään riittävät ja oikeat tiedot.

Käytännössä kyse voisi olla mm. seuraavista tiedoista:
·          Painoa koskeva väärä informaatio (esim. lähettäjä ilmoittaa, että tavara painaa 30 tonnia, kun todellinen paino onkin 32 tonnia).
·          Painopisteen paikka
·          Tavara, joka vaatii erityisen sidontatekniikan (esim. liukkaat elementit)

”Työnjako” tietojen antamisen osalta on periaatteessa selkeä, mutta käytännössä asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen. Tavaran paino ei esimerkiksi aina ole tiedossa. Lisäksi paino saattaa vaihdella ajan myötä ja olosuhteista riippuen. Näihin kysymyksiin ei kuitenkaan voida tässä yhteydessä paneutua sen enempää. Vastuu ajoneuvon soveltuvuudesta ( 87 a §:n 5 momentti) Kuljetuksen suorittaja (rahdinkuljettaja tai alirahdinkuljettaja) vastaa siitä, että kuljetukseen käytetään ajoneuvoa, jossa on kuorman sitomiseen tarvittavat tavanomaiset välineet ja joka turvallisuudeltaan muutoinkin soveltuu tehtävään. Ajoneuvon on oltava kantavuudeltaan ja tilavuudeltaan riittävä kuljetustehtävään. Kuljetuksen suorittajalla ei tarkoiteta varsinaista autonkuljettajaa, vaan kuljetusyritystä tai muuta tahoa, joka kuljettaa tavaran. Valmiiksi kuormatun perävaunun tai muun kuormatilan käyttöönotosta vastaa kuitenkin se, joka on ennen kuormaamista ottanut sen käyttöön tai sopinut käyttöön ottamisesta. Tällaisen perävaunun jne. soveltuvuudesta ei kykene vastaamaan se, joka vain ottaa perävaunun varastoalueelta tms. (paitsi jos hän on itse ko. perävaunun haltija). Ajoneuvon haltijan velvollisuudesta pitää ajoneuvossa mukana rekisteröintitodistuksen tekninen osa on säädetty erikseen. Ajoneuvolain 9 §:n mukaan vastuu siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen ja katsastettu kuuluu ajoneuvon haltijalle sekä ajoneuvon kuljettajalle. Rekisteröintitodistuksen teknisen osan mukana pitämisestä säädetään ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen 31 §:ssä.

Vastuu oman henkilöstön tietotaidosta ( 87 a §:n 6 momentti) Sekä kuormauksen että kuljetuksen suorittajan on huolehdittava siitä, että niiden palveluksessa oleva, kuormaukseen tai kuljetukseen osallistuva henkilö tuntee riittävän hyvin työtehtäviinsä kuuluvat kuormausta koskevat säännökset ja määräykset.

Tyyppitilanteita Yhteenvetona yllä olevasta tarkastelusta voitaneen hahmottaa eräitä käytännön elämän kannalta tyypillisiä kuormaustilanteita:

1.   Kuljettaja kuormaa tavaran kokonaan itse (nostaa lavalle, sijoittaa ja kiinnittää/ tukee) = > Lähtökohta on, että kuljettaja vastaa kuormauksen liikenneturvallisuudesta.
2.   Lastaaja nostaa/siirtää tavaran autoon kuljettajan ohjeiden mukaan ja kuljettaja kiinnittää ja tukee lastin => Kuljettaja vastaa kuormauksen liikenneturvallisuudesta, sillä lähettäjä (lastaaja) toimii vain avustajana
3.   Lastaaja tai kuljettaja kuormaa tavaran ja tukee tai kiinnittää sen, mutta toimii toimeksiantajan ohjeiden mukaisesti. Tällainen tilanne saattaa syntyä esim. tavaran erityisten ominaisuuksien vuoksi. => Sekä ohjeiden antaja että kuljettaja vastaavat. Kuljettajan viaksi saattaa tällöin kuitenkin jäädä vain ns. lievä tuottamus, jolloin kuljettaja saattaa vapautua vastuusta kokonaankin.

2. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen: aikataulun laatijan vastuu (tieliikennelain uusi 105 a §:n 4 momentti)

Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut ryhtyä toimenpiteisiin, joilla kuljetusten tilaajat ja kuljetussopimusten tekijät saatetaan vastuuseen tilanteissa, joissa sopimukset on tietoisesti laadittu siten, että niiden noudattaminen aiheuttaa sosiaalilainsäädännön rikkomisen (hallituksen esityksen yleisperustelut, sivu 5).

Tarkoituksena ei ole ollut puuttua kuljetusoikeudelliseen vastuuseen, vaan vastuu kuljetussopimuksen rikkomisesta voisi edelleenkin toteutua myös vahingonkorvauksena ja sopimussakkona. Lainkohdassa todetaan seuraavaa: ”Kun kuljetuksen suorittaja on ilmoittanut tai kun olosuhteista muutoin selvästi ilmenee, että kuljetussopimuksen mukaisen aikataulun noudattamisella rikotaan tahallisesti 1 momentissa mainittuja ajoaikoja, taukoja tai lepoaikoja koskevia säännöksiä (tarkoittaa ajo- ja lepoaika-asetusta), mutta aikataulun laatinut tästä huolimatta edellyttää kuljetuksen tapahtuvan niin, että näitä säännöksiä ei voida noudattaa, aikataulun laatija tai tämän edustaja tuomitaan 1 momentin mukaisesti (tarkoittaa sakkoja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, TL 103 §). Aikataulun laatijaksi katsotaan myös se, joka on aikataulua laatimatta muutoin edellyttänyt määrättyä toimitusaikaa. Pykälää on perusteltu seuraavasti (yksityiskohtaiset perustelut, sivu 9): ” 105 a §. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen Momentti ei poistaisi kuljettajalta tai hänen työnantajaltaan 1 momentin mukaista vastuuta, mutta toimeksiantajan ja välittäjän toiminta voi vaikuttaa lieventävästi heidän rangaistuksiinsa.” ...

”Aikataulun laatijan rangaistusvastuu edellyttää sanamuodon mukaan tahallisuutta. Olosuhteet rangaistusvastuun toteutumiselle ovat selvät esimerkiksi silloin, kun sama kuljettaja jatkuvasti ajaa saman toimeksiantajan kuljetuksia ja toimeksiantaja tietää kuljettajan ajoajat ja että ne tulevat ylittämään sallitun rajan seuraavassa kuljetuksessa. Pelkästään se, että kuljetuksen suorittamatta jättämisestä seuraisi sopimussakko, ei olisi kuljetuksen suorittamista koskeva vaatimus. Säännös koskee myös tilausajobussin matkoja.”

Toisaalta yleisperusteluissa todetaan (sivulla 5) seuraavaa: ”… jos on ennakolta selvää, että kuljettaja ei voi niitä noudattaa. Kokonaan vastuuta ei voi kuljetusyritykseltä poistaa, koska sen vastuulla on, kuinka monta kuljettajaa matkalla käytetään ja miten paljon muuta ajoa kuljettajalla on aiemmin ollut. Nämä ovat asioita, joista vain työnantaja voi vastata.” Kuljetusliikkeen asiana on siis työnantajana huolehtia siitä, että sillä on riittävästi henkilöstöä ja kalustoa kuljetustehtävän suorittamiseen. Tarkoituksena ei ole ollut tehdä asiakkaasta kuljettajan työnantajaa.

Mikä on ”kuljetuksen suorittamista koskeva vaatimus”? Hallituksen esityksen nimenomaisen kannanoton mukaan pelkkä viivästyksestä seuraava sopimussakko ei ole sellainen vaatimus. Sopimussakko on toisaalta seuraamus, josta on sovittu etukäteen (eli ennen kuin mikään konkreettinen tilanne on tullut edes käsille). Ilmeisesti aikataulun laatijan rangaistusvastuu edellyttääkin sitä, että ajo- ja lepoaikamääräysten tahallinen rikkominen on jollain riittävän konkreettisella tavalla tullut esille aikataulun laatijan ja kuljettajan välillä. Näin hahmotettuna aikataulun laatijan vastuu lähestyy tilannetta, jota rikosoikeudessa on perinteisesti kuvattu termillä rikokseen yllyttäminen.

Lainsäätäjän antamista esimerkeistä huolimatta aikataulun laatijan vastuu jää kuitenkin kaiken kaikkiaan jossain määrin epäselväksi

3. Rikosoikeudellisen vastuun yksityiskohdista

Rangaistussäännöksiä ei ole muutettu. Näin ollen muu henkilö kuin kuljettaja joutuisi vastuuseen TL 103 § nojalla ja voitaisiin tuomita ainoastaan sakkoihin. Rikoslaissa säädetyt törkeämmät tekomuodot tieliikennelain rikkomisesta eivät koskisi muuta kuin kuljettajaa. Toimenpiteistä luopuminen Jos 103 §:ssä tarkoitettu rikkomus on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen, voidaan siitä jättää syyte ajamatta ja rangaistus tuomitsematta (104 §).. On kuitenkin eri asia, että kuormaamisen virheet (tai niiden seuraukset) saattavat täyttää jonkin muun rikoksen tunnusmerkistön (esimerkiksi vamman – tai kuolemantuottamus). Näiden rikoksen rangaistukset voivat koskea muutakin henkilöä kuin kuljettajaa. Tieliikennelain rikkomisesta ei voida tuomita yhteisösakkoon, koska sellaista seuraamusta ei ole erikseen säädetty. Ilmeisesti muu henkilö kuin kuljettaja olisi voinut saada sakkoja kuorman (väärästä) sijoittamisesta ja sidonnasta jo vanhankin lain mukaan. Näin ei kuitenkaan käytännössä menetelty (yleisperustelut, s. 3).

4. Vaikutus ajo-oikeuteen ja liikennelupaan

Ajokiellon määräämisen perusteet koskevat tieliikennelain rikkomusten osalta ajoneuvon haltijaa, joka on syyllistynyt tekoon ajoneuvoa kuljettaessaan. Vain kuljettajan tekemä kuormaamista koskevien säännösten rikkominen voi johtaa ajo-oikeuden menettämiseen. Muiden tekemänä ajo-oikeuden menetys ei tule kyseeseen. Laki ei tältä osin aiheuta muutoksia. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen voi olla ajokieltoon määräämisen peruste. Kuljettajan ajo-oikeuden menettämisseuraamus voi lieventyä varoitukseksi, jos kuljettaja on ilmoittanut asiasta ja teon ei katsota osoittavan piittaamattomuutta. Uuden varoituksen käyttö uusista teoista vuoden sisällä on kuitenkin mahdollinen vain erityisistä syistä ( 105 a §:n yksityiskohtaiset perustelut, sivu 9). Uuden kuormausta koskevan 87 a §:n rikkominen voi johtaa myös liikenneluvan menettämiseen. Luvanhaltija ei täytä luvan tai liikenteestä vastaavan henkilön pätevyyden edellytyksenä olevaa hyvää mainetta, jos hänet on tuomittu edeltäneen vuoden aikana vähintään kolmesti mm. liikenne- ja ajoturvallisuutta koskevien säännösten rikkomisesta. Uuden 87 a §:n rikkominen on tällainen teko. Aikataulun laatijalla tarkoitetaan muuta tahoa kuin kuljetuksen suorittajaa tai tämän työnantajaa. Liikenneluvan menettämisen kannalta ei aikataulun laatijan vastuuta siksi tarvinne pohtia enempää.

POLTTOAINEEN HINTA ON MERKITTÄVÄ KUSTANNUSTEKIJÄ

Diesel polttonesteiden hinnat ovat nousseet yli 32% vuoden 2006 ja yli 76% vuoden 2003 hintatasosta. Pienimmissä pakettiautoissa pelkkä polttoainekustannusten osuus veroineen on n. 15 €/h ja raskaimmissa kuorma-autoissa jopa yli 55 euroa per ajettu tunti. Tulevaisuudessa hinta tulee pysymään pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Talviaikaan +/- 0 asteen jälkeen Suomessa joudutaan käyttämään pakkaskestävyyden takia Diesel -talvilaatuja, jotka ovat huomattavasti kalliimpia kuin kesälaatu.

JAKELUUN, RAHTIIN JA MUUTTOIHIN KALUSTOA NOPEASTI!
Jakeluliikenteen epätasaisesta vuorokausikuormituksesta johtuen on päivittäin saatavilla paketti-, pulla-, kaappi-, rekkaveturi- sekä kylmäkuljetuskalustoa lyhyelläkin varoitusajalla satunnais- tai sopimusajoihin. Soita (09) 5123 1010 !

KULJETTAJIA! Liikennöitsijät etsivät ajoittain kuorma-auto ja yhdistelmäkortillisia (C ja CE) kuljettajia. Ilmoita tai toimita yhteystietosi puhelinnumeroineen ja ajokorttiluokka niin laitamme ne taukotilan ilmoitustaululle.

LIIKENNÖITSIJÖITÄ ! Mikäli olet halukas aloittamaan liikennöitsijänä Espoon KTK:ssa, pyydämme olemaan yhteydessä ja sopimaan tapaamisajan, niin voimme keskustella tarkemmin sopimusliikennöinnistä sekä osakkuudesta. Perus edellytys on tilaajavastuulain mukaiset asiakirjat kuten verovelkatodistus, ennakkoperintärekisteriote kaupparekisteriote, todistus työeläkemaksujen suorittamisesta sekä lisäksi tavaraliikenteen liikennelupien kopiot, muut alan koulutustodistukset kuten Tieturva-I, Työturva, ADR-vaaralliset aineet, jne ... Osakkuuden vahvistuttua lunastusajan jälkeen, liikennöitsijähakemus liitteineen jätetään käsiteltäväksi yhtiön hallitukselle, joka päättää sopimuksista hakemuksen pohjalta.